Oulun yliopistollisen sairaalan ilmaiseen iho- ja luomitutkimukseen syntyi ryntäys. Yliopistollisen sairaalan kansainväliseen Euromelanooma–päivään liittyvä tempaus osoittautui niin halutuksi, että sairaalan ihotautien osasto joutui sulkemaan sähköiset ilmoittautumiskanavat.

– Noin 15 lääkäriämme ehtii tutkia iltapäivän aikana vain reilut 300 ihmistä, perustelee ilmoittautumisen keskeytystä ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa lääkärit tutkivat talkoilla ihmisten luomia tänään tiistaina 19. toukokuuta iltapäivällä kello kahden ja kuuden välillä.

Alkavat melanoomat tutkitaan

Tiri sanoo, että tarkastuksessa keskitytään alkaviin melanoomiin.

– Yritämme saada alkavat melanoomatapaukset kiinni. Mitä aikaisemmassa vaiheessa melanooma voidaan todeta, sen parempi on sairastuneen ennuste, Tiri muistuttaa.

Ihosyöpä yleistyy kovaa vauhtia

Ihosyövät ovat yleistyneet rajusti viime vuosikymmenten aikana Suomessa.

– Myös Pohjois-Suomessa ihosyövät yleistyvät. Yleistymiseen vaikuttaa muun muassa aurinkomatkailu, Tiri toteaa.

Suomen Syöpärekisterin mukaan vuonna 2013 hankalampiin ihosyöpiin, melanoomaan ja okasolusyöpään, sairastui Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella lähes 300 henkilöä ja ihosyövän lievempään muotoon, tyvisolusyöpään, useita tuhansia. Esimerkiksi okasolusyöpään sairastui 1990-luvun taitteessa Pohjois-Pohjanmaalla reilut 50 ihmistä.

Vuonna 2013 sairastuneiden määrä oli noussut yli 180:n eli määrä on yli kolminkertaistunut 25 vuodessa.

Vuosittain ihosyövän lievimpään muotoon tyvisolusyöpään sairastuu Suomessa noin 20 000 ihmistä. Sairauden vaikeimpiin muotoihin melanoomaan ja okasolusyöpään sairastuu vuosittain noin 1 500 ihmistä.

Vuonna 1980 Suomessa okasolusyöpään sairastui 250 ihmistä, kun vuonna 2012 sairastuneita oli jo 1 650.

Melanoomaan sairastui 35 vuotta sitten niinikään reilut 200 suomalaista, kun tämän vuosikymmenen alkupuolella sairastuneiden määrä oli kasvanut 1 300:aan.

– Ihosyövän yleistymiseen vaikuttaa auringonoton lisääntymisen lisäksi myös ihmisten pidentynyt elinikä. Iho ikäänkuin muistaa uv-säteilyn läpi elämän. Ihosyöpä onkin yleisintä vanhuksilla, Hannu Tiri toteaa.

Luomia kannattaa tarkkailla itsekin

Melanoomaan kuolee Suomessa vuosittain noin 200 ihmistä. Okasolusyöpään on menehtynyt viime vuosina keskimäärin 50 ihmistä vuodessa.

– Ihmisten kannattaisi tarkastella muutoksia ihollaan. Jos luomessa tapahtuu muuntumista esimerkiksi niin, että se on epätarkka reunoilta, poimuilevareunainen niin se voi viitata ihosyöpään.

– Kaikennäköinen epäsymmetrisyys ja kirjavuus luomessa voi viitata myös ihosyöpään, ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri sanoo.

korjattu: 19.5. klo 11.36: Tarkennettu Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualuella havaittuja ihosyöpätapauksia.

tarkennettu 19.5. klo 13.10: Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen syöpätapaukset.

Tulva Iijoen yläjuoksulla on helpottamassa. Tiistaina aamulla Pudasjärvellä veden pinta oli laskenut 12 senttiä toissapäivän huippulukemasta.

Ylempänä Jongunjärvellä laskua huippulukemasta oli jo 20 senttiä. Jongunjärvellä tulvahuippu kävi vuoden 1982 ennätyskorkeudessa.

Vesi on kuitenkin edelleen korkealla ja useat paikallistiet ovat yhä poikki. Samoin useita kesämökkejä on vielä  veden saartamina.

Oululainen teknologiayritys Elektrobit myy auto-ohjelmistoja tuottavan Automotive-liiketoimintansa saksalaiselle Continental AG:lle. Kauppahinta on 600 miljoonaa euroa.

Samalla menee Elektrobit-brändi. Elektrobitin nimi muuttuu Bittium Oyj:ksi. Kauppa toteutunee heinäkuussa.

Elektrobit peruu jo meneillään olevan jakautumisen, koska kaupan toteutumisen jälkeen Automotive-segmentti ei ole enää osa yhtiötä.

Elektrobitille – tulevalle Bittiumille – jää Wireless-liiketoimintasegmentti eli langaton teknologia.

Kaupasta päättävät Elektrobitin osakkeenomistajat kesäkuussa. Elektrobitin mukaan merkittävät osakkeenomistajat, joilla on osakkeista ja äänistä noin 46 prosenttia, ovat sitoutuneet äänestämään kaupan puolesta.

Kaupalla on arviolta 530 miljoonan euron positiivinen vaikutus nettotulokseen tänä vuonna. Kassavirta kasvaa 575 miljoonaa. Elektrobit aikoo kotiuttaa nettotuotosta valtaosan tai jopa kaiken osakkeenomistajilleen.

Yhtiö jatkaa Helsingin pörssissä Bittium-nimellään.

Automotive-liiketoiminta tekee muun muassa ohjelmistotuotteita autonvalmistajille. Sen painopiste ja työntekijät ovat lähinnä Saksassa.

Continental puolestaan on yksi maailman suurimmista autoteollisuuden toimittajista.

Suurin osa Hanhikivenniemen kesämökeistä ja kiinteistöistä on jo siirtynyt vapaaehtoisilla kaupoilla ydinvoimayhtiön haltuun. Osa alueesta on kuitenkin mennyt pakkolunastusmenettelyyn, koska kiinteistönomistajat eivät ole suostuneet vapaaehtoisesti myymään omistamiaan maa- ja vesialueita Fennovoimalle.

Fennovoima haluaa nyt tyhjentää vielä käytössä olevat kesämökit toukokuun aikana. Asiasta on sovittu talvella pidetyssä lunastuskokouksessa.

Käytännössä häätö uhkaa noin kymmentä mökkiä, joista lähes kaikki ovat vuokralla alueen jakokunnan mailla. Jakokunta ei ole suostunut vapaaehtoisiin kauppoihin Fennovoiman kanssa.

Voimayhtiö hallitsee jo pääosaa ydinvoimala-alueesta

Fennovoimalla on tätä nykyä hallinnassaan Hanhikivenniemen alueella noin 400 hehtaaria maa- ja vesialueita. Pakkolunastuksessa se on hankkimassa omistukseensa vielä noin sadan hehtaarin alueen, josta pääosa on jakokunnan hallitsemia vesialueita.

Valtioneuvoston viime joulukuussa myöntämä pakkolunastuslupa junnaa vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, koska siitä on valitettu. Näin pakkolunastus ei ole vielä lainvoimainen.

Yhtiö on kuitenkin saanut ennakkolunastusluvan, jonka perusteella mökit siirtyvät sen hallintaan jo ennen kuin varsinainen pakkolunastuspäätös tulee lainvoimaiseksi.

Maa järisi Oulun seudulla maanantaina kello 23.25. Järistyksen keskus sijaitsi Jäälissä 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Järistyksen voimakkuus oli 1,6 richterin asteikolla.

Tärähtely näkyy selvänä piikkinä seismologisissa mittauskäyrissä. Helsingin yliopiston seismologian instituutissa ollaan ymmällään, sillä tärähtelyn syy on epäselvä. Vaikka ensimmäisenä epäillään maanjäristystä, saattaa syy piillä jossain muuallakin.

– Tärähdyksestä saatu signaali viittaa räjähdykseen tai sortumaan, kertoo seismologi Matti Tarvainen Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Räjähdykseen tai sortumaan voisi Tarvaisen mukaan viitata myös se, että kolmen kilometrin päässä mittauspisteestä Vasikkasuolla on louhos.

Maanjäristyksessä jo pienikin kallion liike aiheuttaa selvästi kuultavan äänen. Jo millimetrin osien liike kalliossa saattaa aiheuttaa pamahtelua. Ääni voi vahvistua rakennuksissa ja maaperässä.

Vaalassa valtionyhtiö Vapon palaturvetuotanto on päästy aloittamaan hiukan aikaisemmin kuin muina vuosina. Vaalassa routa on sulanut aikaisin. Routaongelmat usein hidastavat turpeen palatuotannon aloittamista.

Turveruukin Pohjois-Suomen turvesoilla ollaan viime kesän turvetuotannon aloituksesta myöhässä viikosta kahteen. Jyrsintuotantoa ei ole vielä aloitettu myöskään Vapon Pohjois-Suomen turvesoilla. Siellä valmistautuminen jyrsintuotantokauteen on aikataulussa.

– Turpeen noston aloitusajankohta vaihtelee vuosittain isosti. Parhaimmillaan aloittamaan on päästy toukokuun alussa, normaalisti touko-kesäkuun vaihteessa, Vapon pohjoisen alueen vastaava aluejohtaja Sakari Jaara kertoo.

– Nyt näyttää siltä, että pääsemme aloittamaan turpeen noston touko-kesäkuun vaihteessa, työnjohtaja Jari Tuomela Turveruukista sanoo. 

Viivästykset normaaleja

Sateinen kevät ja etenkin Pohjois-Pohjanmaata tänä keväänä kastelleet tulvat kuuluvat kevääseen, mutta ennen soiden kuivahtamista ja viikon poutasäätä turpeennostoon ei päästä.

Maantieteellisesti turvetuotannon aloittaminen noudattelee kevään etenemistä.

– Ensimmäisenä töihin päästään Haapavedellä, sitten Kainuussa ja Oulun pohjoispuolella, ja viimeiseksi Ylä-Lapissa, summaa Jaara.

Tänä kesänä Vapon noin 10 000 hehtaarin pohjoiselta alueelta on tarkoitus kerätä 3,4 miljoonaa kuutiota turvetta. Eniten turvetta nostetaan Lapissa ja muilla tuotanolaitoksilla, joissa varastossa on tilaa. Turveruukki nostaa tänä kesänä koko Suomesta 1,5 miljoonan megawattitunnin edestä turvetta.

Pro Hanhikivi on valmistellut omaa valitustaan viime päivinä ja se jätetään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ensi viikolla. Liike on jo aiemmin vaatinut kuntaa oikaisemaan antamansa töiden aloitusluvan.

Hakkuita ja alueen rakennustöitä valitus ei estä, vaikka se menisikin läpi. Puut on jo kaadettu ja tiestöä rakennettu.

Pro Hanhikiviliikkeen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoo, että nyt tehtävä valitus on ennen kaikkea periaatteellinen.

– Me haluamme oikeudelta periaatteellisen kannan siitä, voidaanko toimia niin, että myönnetään aloituslupa toimenpiteille, jotka ovat peruuttamattomia.

– Tällä tavalla tehdään meidän näkemyksemme mukaan kuntalain muutoksenhaku merkityksettömäksi eikä se osoita hyvää hallintoa.

Hyökyaalto ei saa Pro Hanhikiven tukea

Hyökyaalto-verkostoksi itseään kutsuva luontoaktivistien ryhmä on osoittanut Hanhikivellä mieltään jo usean viikon ajan muun muassa estämällä sekä hakkuutyömaan toimintaa että alueen rakentamista. Myös poliisi on käynyt paikan päällä ja ottanut kiinni aktivisteja, jotka ovat sitoneet itseänsä työkoneisiin.

– Pro Hanhikivi ei ole näihin toimiin liittynyt, sanoo Halmeenpää, jonka mukaan liike keskittyy vaikuttamistyöhön ja tiedottamiseen.

– Emme tue Hyökyaallon toimintaa, emmekä tee yhteistyötä radikaaliryhmien kanssa, sanoo Hanna Halmeenpää.

Oululaisia maanantaina säikäyttänyt pamahdus ja tärinä johtuivat räjähdyksestä. Yöllä kello 23.25 ympäri Oulua havaittiin pamaus ja maan tärähtelyä Seismologisten mittareiden mukaan  tärähdyksen keskus oli Jäälissä. Tärähdys oli voimakkuudeltaan 1,6 richterin asteikolla.

Tärähtely näkyi selvänä piikkinä seismologisissa mittauskäyrissä. Helsingin yliopiston seismologian instituutissa alettiin nopeasti epäillä, että kyseessä ei olisi maanjäristys, vaan räjähdys tai sortuma.

– Tärähdyksestä saatu signaali viittaa räjähdykseen tai sortumaan, kertoi tuoreeltaan seismologi Matti Tarvainen Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Seismologian instituutissa tehtiin mittaustuloksista tarkempi spektrogrammianalyysi. Se paljasti tärähdyksen olevan varmasti räjähdyksen aiheuttama. Lisäksi esimerkiksi tärähdyksen jälkeiset maanpinnalla etenevät aallot olivat tyypillisiä räjähdykselle. Tarvaisen mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen voimakas räjähdys. Hän ihmettelee myös räjähdyksen myöhäistä ajankohtaa.

Räjähdyksen syy ja tarkempi sijainti ovat vielä selvittämättä. Alueella sijaitsevaa avolouhosta käyttää useampikin yritys.

Räjähdyksen aiheuttama tärinä ja paineaalto aiheuttivat vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa.

Päivitetty klo 11.30: Lisätty tarkempaa tietoa seismisten havaintojen analyysistä.

Punkit ovat jo jonkin aikaa ahnaasti tarrautuneet uhreihinsa Oulun seudulla. Sen sijaan Oulun ja Turun yliopistojen yhteisessä puutiaistutkimuksessa punkit ovat Oulussa ja lähistöllä onnistuneet välttelemään tutkijoita viimeiseen asti.

– Aktiivisin punkkikausi on vasta alkamassa. Toki paikoilla, joilla maa lämpenee nopeasti, ovat punkit jo liikkeellä, Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman tutkimusteknikko Jari Ylönen kertoo.

Punkkien pelossa moni välttelee rannikkoalueita ja heinikoita. Ylösen kokemusten mukaan tällainen ei välttämättä kuitenkaan ole tarpeen.

– Meidän lintututkijat liikkuvat paljon tuolla merenrannoilla ja he ovat kertoneet, etteivät ole vielä koskaan saaneet rantavyöhykkeellä punkkia. Heti kun lähtee metsän suojaan, missä on varvikkoa, niin sieltä niitä helpommin tulee.

Syy tähän on selvä. Punkki on herkkä sään haitallisille vaikutuksille, erityisesti kuumuudelle ja kuivuudelle, ja liikkuu niiden mukaan.

Keväisin punkit viihtyvät siis rannikoilla, jotka lämpenevät vielä routivaa metsikköä nopeammin. Sen sijaan kesän edetessä ja ilmojen lämmetessä punkki siirtyy puiden siimekseen, jossa se voi vilvoitella ja painua hetkeksi kosteikkoon.

Koira olisi paras tutkimusväline

Kansalaiset ovat laittaneet tutkimusryhmän sähköpostit laulamaan omilla punkkihavainnoillaan.

– Aika paljon on tullut postia. He ovat ihmetelleet, että emmekö me osaa ollenkaan tutkia, kun he itse löytävät punkkeja helposti avatessaan takaoven ja käyttäessään koiraa nurmikolla pissalla, Ylönen naurahtaa.

Esimerkiksi tavalliset koiranulkoilutusalueet ovat Ylösen mukaan sellaisia, joilla punkkeja paljon esiintyy. Tutkimuksessa punkkeja on kuitenkin koitettu saada nalkkiin kuusimetsissä, joissa aluskasvillisuus on lähinnä mustikkaa.

– Meillä on tarkoitus tutkia vähän isommalla haarukalla tutkia punkkien ja eri punkkilajien määrää. Jos me menemme parhaille paikoille etsimään, niin siitä tulee äkkiä väärä kuva, Ylönen kertoo.

Koira liikkuu ulkoillessaan paljon ja onkin juuri siksi niin altis punkeille. Ylösen mukaan punkki tarttuu lähes pintaan kuin pintaan. Virallinen tutkimus tehdään neliön kokoisella valkoisella lakanalla, jota vedetään kymmenen metrin matkoja eri paikoissa.

– Koira olisi kyllä verraton väline tässä kartoituksessa, mutta kuka sen koiran kulkeman matkan mittaa ja mistä me saadaan niin monta koiraa, joilla on juuri sama pinta-ala, jotta tuloksia voidaan vertailla, Ylönen maalailee.

Punkkeja tänä kesänä "riittävästi"

Punkki reagoi ennen kaikkea liikkeeseen. Se myös aistii jonkin verran lämpötilojen muutoksia ja hiilidioksidia ympäristössään. Punkit eivät kuitenkaan näe.

– Kaikki tapahtuu todella nopeasti. Jos koira kävelee jossain, niin ei siinä ole hirveästi aikaa haistella, maistella tai ihmetellä, vaan punkin on heti tartuttava tilaisuuteen, jos se meinaa jostain päästä veriaterian nappaamaan, Ylönen kuvailee.

Punkki on salakavala vieras. Sen kiinnittyminen ei aiheuta kutinaa tai kipua, sillä se puuduttaa puremakohdan.

– Ainut keino huomata punkki on se, että kun tulee mustikkametsältä, niin kannattaa ottaa päällimmäiset vaatteet pois ja ravistella portailla puhtaiksi. Sitten vaan ilkosen alasti punkkisyyniin, Ylönen sanoo.

Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Mitä pitempään punkki ehtii olla kiinni ihossa, sitä todennäköisemmin se ehtii tartuttaa.

– Sitten kun punkki alkaa olla kahvipavun kokoinen, niin ei enää ole niin hoppu. Jos on tauti ollut tarttuakseen, niin siinä vaiheessa se on todennäköisesti jo tarttunut, Ylönen kertoo.

Yliopistojen tutkimuksissa Oulun seudulla punkkisaldo on näyttänyt puhdasta nollaa, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla jo pelkkä parin metrin sipaisu nurmikolla toi ison punkkisaaliin.

– Veikkaan, että tänä kesänä punkkeja on riittävästi, Ylönen naurahtaa.

– Sanoisin kuitenkin, että ei tässä ole syytä mihinkään paniikkiin, vaikka joistain lehtiotsikoista voisi näinkin olettaa. Punkkeja on ollut olemassa 40 miljoonaa vuotta eikä ihmissukua olisi olemassa, jos ne olisivat niin valtavan vaarallisia, Ylönen muistuttaa.

Koiranomistaja miettii kesällä liikkeitään tarkemmin

Kuusi vuotta Oulussa asunut Jenni Ronkainen löysi 7,5-vuotiaalta Nuutti-koiralta tämän ensimmäisen punkin pari päivää sitten.

– Veikkaisin, että punkki on tullut Nuutille Kaakkurissa, jossa hän oli viikonloppuna hoidossa. Siellä on kuulemma aika paljon punkkeja, Ronkainen kertoo.

Ronkaisen kahden koiran taloudessa punkkeja varten on varauduttu muun muassa koiran niskaan laitettavilla valeluliuoksilla. Punkkipihditkin löytyivät kaappien uumenista.

– Tänä vuonna ei oltu vielä laitettu sitä valeluliuosta, ehkä sen takia ehti punkki käydä kiinni, Ronkainen arvelee.

Syynimaalla asuva Ronkainen ei kotikulmillaan ole vielä punkkeihin törmännyt. Keväisin ja kesäisin punkkipelko kuitenkin rajoittaa koiranomistajan arkea jonkin verran.

– Kyllä selvästi pitää miettiä, että lähteekö meren rantaan vai sisämaahan päin lenkkeilemään koiran kanssa. Mieluummin sitä välttelee niitä alueita, joista on kuullut, että muillekin koiranomistajille on tullut punkkeja.

Noora Takamäki / Yle Oulu

Oululaisia maanantaina kello 23.25 säikäyttänyt pamahdus ja tärinä johtuivat räjäytyksestä avolouhoksella. Vasikkasuon louhos sijaitse Jäälissä noin 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Räjäytyksen teki Kaivu ja Louhinta Kinnunen Oy. Yhtiö louhii kiviainesta Oulun Maa- ja Vesirakennus oy:lle, joka on puolestaan Morenia Oy:n alihankkija.

Tärähdys oli voimakkuudeltaan 1,6 richterin asteikolla. Tärähtely näkyi selvänä piikkinä seismologisissa mittauskäyrissä. Helsingin yliopiston seismologian instituutissa alettiin nopeasti epäillä, että kyseessä ei olisi maanjäristys, vaan räjähdys tai sortuma.

– Tärähdyksestä saatu signaali viittaa räjähdykseen tai sortumaan, kertoi tuoreeltaan seismologi Matti Tarvainen Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Seismologian instituutissa tehtiin mittaustuloksista tarkempi spektrogrammianalyysi. Se paljasti tärähdyksen olevan varmasti räjähdyksen aiheuttama. Lisäksi esimerkiksi tärähdyksen jälkeiset maanpinnalla etenevät aallot olivat tyypillisiä räjähdykselle. Tarvaisen mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen voimakas räjähdys. Hän ihmetteli myös räjähdyksen myöhäistä ajankohtaa.

Morenian tekninen johtaja Timo Kuirin mukaan räjäytystä tutkitaan parhaillaan. Hänen mukaansa ei ole normaalia, että räjäytyksiä tehdään yöllä. Lupaehdot määräävät, että työt louhoksella on lopetettava kello 22:een mennessä.

Räjähdyksen aiheuttama tärinä ja paineaalto aiheuttivat vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa.

Oululaisia maanantaina kello 23.25 säikäyttänyt räjähdys johtui teknisistä ongelmista. Panostusautoon tullut tekninen vika viivästytti räjäytystä niin, että se jouduttiin tekemään reilusti lupaehtojen määräämän aikarajan jälkeen. Lupaehtojen mukaan räjäytykset on suoritettava pääsääntöisesti arkipäivinä kello 8.00-18.00.

Räjäytyksen suoritti Kaivu ja Louhinta Kinnunen Oy Oulun Maa ja Vesirakennus Oy:n toimeksiannosta. Räjäytyspaikka on Morenia Oy:n hallinnoima Vasikkasuon avolouhos Jäälissä noin 15 kilometrin päässä Oulun keskustasta.

Räjähdemäärä oli hieman normaalia pienempi

Louhinnassa käytettiin 8700 kilogrammaa nestemäistä kemiittiä. Kalliota irroitettiin räjäytyksessa noin 10 000 kuutiometriä. Sekä räjähdysaineen että louhitun kiviaineksen määrä on hieman pienempi kuin monissa päiväsaikaan tehtävissä räjäytyksissä. Arvioiden mukaan räjähdyksen äänet ovat erottuneet yön hiljaisuudessa paremmin kuin päivällä.

– Ainut poikkeuksellinen asia räjäytyksessä oli sen myöhäinen ajankohta, kertoo Toni Kinnunen Kaivu ja Louhinta Kinnusesta.

Poikkeuksellista ajankohtaa lukuun ottamatta räjäytystyöstä ei yhtiön mukaan aiheutunut vaaraa ympäristölle. Morenia Oy pahoittelee aiheutunutta häiriötä.

Tärähdys oli voimakkuudeltaan 1,6 richterin asteikolla. Tärähtely näkyi selvänä piikkinä seismologisissa mittauskäyrissä.

Vasikkasuon alue on Oulun seudun suurin kiviaineskeskittymä, jolla toimii viisi erillistä maa-ainesalan yritystä.

– Pieneen Pyhäjoen kuntaan tulee saman verran työntekijöitä kuin siellä on tällä hetkellä asukkaita, luonnehtii Oulun poliisilaitoksen ensimmäinen ydinvoimapoliisi Jorma Pöykkö uuden viran lähtökohtia.

Poliisin lisäksi eri organisaatiot valmistautuvat nyt tulevaisuuteen.

– Onneksi meillä on aikaa, Jorma Pöykkö lisää.

Hän on ollut virassaan pari kuukautta. Toimipaikka on Raahen poliisiasema, Pyhäjoen ydinvoimala-alueen lähistöllä.

Työryhmiä ja taustavaikuttamista

– Käytännössä työni on ollut eri työryhmiin osallistumista, verkostoitumista eri viranomaisten kesken, tutustumista ydinvoimaturvallisuuteen ja tietojen hankkimista kollegoilta sekä koulutuksia, Jorma Pöykkö luettelee ja lisää, että Loviisassa ja Olkiluodossa on vastaava työtä tekeviä poliiseja, joilta hän on saanut oppia.

Valmista mallia ydinvoimapoliisin työhön ei kuitenkaan ole olemassa. Tiedonhankinta onkin pitänyt Jorma Pöykön kiireisenä.

– Oulun poliisin osalta tämä lähti kuin tyhjästä samalla tavalla kuin ydinvoimala-alueen hakkuutyömaa.

Hanhikivienniemellä mieltään osoittavat aktivistit ovat työllistäneet poliisia, mutta ydinvoimapoliisi ei toimi kentällä.

–  Minä olen tällä hetkellä työryhmissä ja taustalla, Jorma Pöykkö kertoo.

Tietoa Suomessa elämisestä

Jorma Pöykkö luonnehtii ydinvoimapoliisia turvallisuusasiantuntijaksi, jota tarvitaan monessa eri tilanteessa.

– Esimerkiksi rakentamislupahakemuksessa tulee olemaan paljon turvallisuutta sivuavia osioita ja ne tehdään yhteistyössä poliisin kanssa.  Fennovoima toimittaa hakemukseen tiettyjä asioita ja poliisi myös tarkastelee niitä omalta kantiltaan.

Siviilivaatteissa liikkuva ydinvoimapoliisi ei kuitenkaan halua jäädä Pyhäjoella vain pelkäksi taustavaikuttajaksi. Suunnitelmissa on, että eri viranomaiset, kuten verottaja, TE-keskus ja poliisi luovat alueelle oman palvelukeskuksen.

– Kun työvoimaa tulee enemmän, niin annamme tietoa muun muassa siitä, kuinka Suomessa eletään, mitkä ovat Suomen lait ja samalla annetaan palveluja. Se on tulevaisuudessa näkyvää toimintaa.

Hanhikiven alueella on tällä hetkellä  Pöykön mukaan vasta kymmeniä työntekijöitä.

– Eri viranomaiset verkostoituvat ja tehostavat toimintaa, jotta se olisi mahdollisimman jouhevaa, kun alueelle tulee esimerkiksi kotimaisten lisäksi ulkomaalaisia työntekijöitä ja silloin puhutaan jo massoista.

Viranomaiset tarkastavat Jäälin Vasikkasuon louhoksen tämän viikon perjantaina. Aluehallintovirasto käy työmaalla ensimmäistä kertaa.

– Emme ole aiemmin tehneet työmaalle valvontakäyntiä. Nyt arvioimme vastuut ja sen onko Vasikkasuon räjäytyksessä menetelty lupien mukaisesti, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Lasse Kytömäki sanoo.

Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu muun muassa työturvallisuuden valvominen louhintatyömailla.

Kytömäen mukaan avi selvittää myös viraston vastuuta siitä miten räjähdyksen viranomaiselvittely jatkuu poliisin kanssa.

Räjäytyksistä pitää tehdä ilmoitus poliisille.

– Me saamme vuosittain noin 70 ilmoitusta räjäytyksistä. En pysty juuri nyt sanomaan onko tälle työmaalle räjäytyslupaa haettu, Helsingistä tiistaina iltapäivällä tavoitettu Oulun poliisilaitoksen ylikonstaapeli Jorma Pöykkö sanoo.

Kiinnostus Pyhäjoelle ydinvoimalan myötä syntyviä työmahdollisuuksia kohtaan on kasvanut.

Pohjoisen rakentajat uskovat ydinvoimalatyömaan sekä ympärille rakennettavien palveluiden ja oheistoimintojen tuovan töitä  tuhansille suomalaisille.

Rakennusliitto ei pelkää urakoiden valuvan ulkomaisiin käsiin, vaan toteutuessaan Fennovoiman työmaa on erilainen kuin esimerkiksi Olkiluoto.

–Varmaan tällekin työmaalle ulkomaista työvoimaa on tulossa,  mutta ammattiliitoillahan on olemassa työmaasopimus,  jossa määritellään miten Suomessa työmailla toimitaan ja mitkä kriteerit tulee täyttyä,  kun tänne töihin tullaan.

–Tässä on erilainen ote, kuin aiemmin näillä isommilla työmailla. Fennovoiman puoleltakin on tullut lupauksia työllistää suomalaista ja jopa paikallisia yrityksiä, sanoo Rakennusliiton pohjoisen toimintalueen päällikkö Juha Kauppinen .

Palvelujen kysyntä kasvaa

Myös alueen yrittäjien kiinnostus ydinvoimalarakennushankkeen ympärille tulevista töistä on lähtenyt nyt nousuun.

Oulun kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan jäsenenen Esa Pellikaisen mukaan palvelusektorin yritysten kiinnostus on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana, kun on nähty, että Pyhäjoen suunnalla alkaa tapahtua.

Hän rohkaiseekin ennakkoluulottomaan mahdollisuuksien tutustumiseen.

–Jos Pyhäjoen keskustassa pitää pizzeriaa tai parturi-kampaamoa, kannattaa miettiä tarvitsenko kaksi uunia vai kolme istuinta parturissa, vai mitä se on.

–Ihan yksinkertaisella laskennalla voi  katsella sitä  bisnestä. Ja tietysti sellaisia palveluita, mitä siellä ei ole. Kannattaa käydä katsomassa mitä siellä on.  

–Kuka saa idean, että hitsi täältä puuttuu tällaista, että nyt on saumaa alkaa virittämään sitä, Pellikainen heittää.

Mediaretki Hanhikivenniemelle ei sujunut  tiistaina täysin suunnitelmien mukaan.

Järjestäjät eivät uskaltaneet viedä mediaväkeä kuljettanutta bussia yhdystietä perille,  koska pelkäsivät töitä häirinneiden Hyökyaalto-aktivistien blokkaavan bussin alueelle. Etelästä paikalle tulleilla toimittajilla ja Fennovoiman väellä olisi voinut olla sellaisessa tapauksessa vaikeuksia ehtiä lentokoneeseen.

Hyökyaalto-verkosto kuitenkin totesi illalla lähettämässään tiedotteessa, että sen tarkoituksena on hidastaa Fennovoiman töitä, mutta ei aiheuttaa häiriötä muille alueella liikkuville.

Aktivistit ovat keskeyttäneet työt tähän mennessä parikymmentä kertaa 1–3 tunniksi.

Aktivistien pitäisi poistua alueen lunastettavista mökeistä toukokuun loppuun mennessä ja työmaa-alueelta kesäkuun lopussa. Aktivisti Eleonoora Karttusen mukaan he eivät kuitenkaan lähde vapaaehtoisesti.

Pro Hanhikivi irtisanoutuu toiminnasta

Pyhäjoen ydinvoimalahanketta vastustava Pro Hanhikivi sanoutuu irti ydinvoimalatyömaalla toimivien Hyökyaalto liikkeen ympäristöaktivistien toiminnasta. Pro Hanhikivin mukaan työkoneisiin kytkeytyminen ja häiriön aiheuttaminen eivät kuulu sen toimintaan.

Pro Hanhikivi haluaa oikeuden ratkaisevan, miksi Fennovoima pystyi aloittamaan työt Hanhikivenniemellä, vaikka luvat ovat vasta käsittelyssä.

Työt jatkuvat suunnitelmien mukaan

Työt Fennovoiman ydinvoimalatyömaalla Pyhäjoella etenevät suunnitelmien mukaisesti.

Yhdystie Hanhikivenniemelle valmistuu etuajassa. Tien päällyste on valmis kesäkuun loppuun mennessä ja tie on kokonaan valmis lokakuussa katuvaloineen kevyen liikenteen väylineen sekä maisemointeineen. Kesäkuun valmistuu myös työmaa-aita ja alueella alkaa kulunvalvonta.

Samoihin aikoihin alkaa selvitä minkälaisia summia alueelta lähtevät mökkiläiset saavat vapaa-ajan asunnoistaan, kun lunastustoimikunta saa arvionsa valmiiksi.

Vajaan 400 hehtaarin ostoon Fennovoima on tähän mennessä käyttänyt 20 miljoonaa euroa.

Puunkaato alueella jatkuu heinäkuussa. Koulutus-ja palvelutalon rakentaminen alkaa alkusyksyllä.

Työmaa-alue siirtyy Rosatomin hallintaan heinäkuun alussa. Tien rakennustyöt jatkuvat loppukesällä. Majoitusrakennuksen rakentaminen käynnistyy ensi vuoden aikana.

Rakennusaikaisten henkilötyvuosien määrä arvioidaan olevan Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla 24 000–36 000.

Kollajan altaan ja siihen liittyvän voimalan rakentaminen on jälleen noussut politiikan agendalle. Pohjolan Voima ajaa hanketta yhdessä Pudasjärven kapungin kanssa. Pudasjärven valtuusto hyväksyi allashankkeen edistämisen maaliskuussa yhden äänen enemmistöllä.

Nyt aprikoidaan, ottaako tuleva hallitus Kollajan altaan ohjelmaansa. Altaan rakentaminen edellyttää vuoden 1987 koskiensuojelulain avaamista.

Ajankohtainen kakkonen kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, tuleeko koskiensuojelulaki avata niin, että Kollajan altaan ja siihen liittyvät voimalaitoksen rakentaminen tulee mahdolliseksi.

Vihreät ja vasemmisto vastaan

Vihreiden ryhmäjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen vastustavat Kollajan allasta ja lain avaamista puolueidensa pitkäaikaisen kannan mukaan. Rintamassa on myös SDP:n Antti Lindtman, jonka vastaus lain avaamiseen on yksiselitteinen "ei".

Ei missään nimessä, koskiensuojelulailla on turvattu Suomen viimeiset kosket. Ne ovat vaelluskalojen elinolosuhteiden ja luontomatkailun kannalta erittäin tärkeitä. Lisäksi Kollajan voimalaitoksen tuotto olisi pienehkö. Outi Alanko-Kahiluoto, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Hankkeesta saatava säätövoima olisi haittaan nähden ylimitoitettu eikä sillä ole merkitystä Suomen kokonaisenergiantuotannon kannalta. Koskiensuojelulaki on suojellut Suomen viimeisiä valjastamattomia koskia vuodesta 1987. Tämän jälkeen koskiensuojelun tarve ei ole ainakaan vähentynyt. Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Koskiensuojelulakia ei tarvitse avata. Rakennettavat kosket ovat arvokkaita luontokohteita, eikä niitä tule uhrata energiantuotannolle. Vesivoimaa on lisättävä jo valjastettuja kohteita hyödyntämällä, esimerkiksi tehonnostoilla, ylävesien nostoilla ja perkauksilla. Antti Lindtman, sosialidemoraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

RKP: "ehkä", kristillisdemokraatit: "kyllä"

Pienet oppositioryhmät jakaantuvat eri leireihin. RKP:n ryhmäjohtaja Mikaela Nylader ei näe rakentamista ajankohtaisena, mutta jättää mahdollisuuden auki. Kristillisdemokraattien Peter Ösman liputtaa selvästi "kyllä".

RKP ei juuri nyt näe tarvetta koskiensuojelulain avaamiselle, mutta emme kategorisesti poissulje tätä mahdollisuutta. Meidän täytyy arvioida energiapoliittista palettiamme varsinkin uusiutuvien lähteiden saralla Suomen energiaomavaraisuuden maksimoimiseksi. Henkilökohtaisesti en kannata Kollaja-hanketta. Mikaela Nylander, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kyllä. Pudasjärven kunta on katsonut, että Kollajan allasta koskevat suunnitelmat ovat merkittävästi parantuneet ja uudenlainen allas on sille hyvä ratkaisu. Perusteluina ovat olleet mm. parantunut tulvien torjunta, työllistävyys, rakennuskelpoisten rantatonttien lisääntyminen, verotulot, kalateiden rakentaminen, paremmat olosuhteet kaloille ja virkistyskalastukselle ja tietenkin arvokas 100 megawatin säätövoima. Ymmärrän luonnonsuojellulliset huolet, mutta oma kantani kallistuu Pudasjärven kunnan perusteluilla toiseen suuntaan. Peter Östman, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Hallitusneuvottelijat vaikenevat

Hallitusta muodostavien ryhmien vetäjät vaikenevat koskiensuojelusta yhtenä miehenä kuin muuri. Vain kokoomuksen ryhmyri Arto Satonen ottaa kantaa yleisellä tasolla.

Hallitusneuvottelujen ollessa kesken ei tähänkään asiaan oteta nyt julkisesti kantaa. Tea Usvasuo, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen avustaja

Kesken hallitusneuvottelujen en vastaa näihin kyselyihin. Jari Lindström, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Yleisellä tasolla suhtaudun vesivoimaan myönteisesti, sillä vesivoima on kilpailukykyistä ja päästötöntä energiaa sekä kotimaista ja pudasta säätövoimaa. Mielestäni voitaisiin harkita sitä, että jo valjastettuja koskia hyödynnettäisiin nykyistä tehokkaammin. Hankkeiden ehtona on oltava ympäristöarvojen kunnioittaminen. Kun hallitusneuvottelut ovat vielä kesken, en halua kommentoida yksittäisiä kysymyksiä tarkemmin. Arto Satonen, kokoomuksen eduskuntaryhmien puheenjohtaja

Rakennushaluja riittää, samoin vastuksia

Kollajan allas kuitenkin houkuttaa hallitusryhmiä – etenkin keskustaa. Kaikki Oulun vaalipiiristä valitut keskustan kansanedustajat kannattivat Ylen vaalikoneessa Kollajan rakentamista. Ehdoksi laitettiin Pudasjärven kaupungin tai asukkaiden hyväsyntä, ja sehän saatiin kaunginvaltuustossa maaliskuussa – tosin vain yhden äänen enemmistöllä.

Myös tuleva pääminiisteri Juha Sipilä linjasi vaalikoneessa rakentamiselle "kyllä, jos Pudasjärven kaupunki ja asukkaat siihen päätyvät".

Kokoomuksessa on kiinnostusta koskiensuojelun avaamiseen, mutta myös tiukkoja vastustajia löytyy. Kokeneet kansanedustajat Pertti Salolainen ja Timo Heinonen vastustavat lain avaamista aktiivisesti, ja myös Petteri Orpo allekirjoitti vaalien alla asiaa koskevan adressin.

Samaisen adressin – jonka keräsi kalastuksen ystävien facebook-yhteisö Nopean toiminnan joukot – allekirjoitti myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Mitään luontaista Kollaja-rintamaa tulevaan hallitukseen ei siis ole syntymässä. Koskiensuojelulain avaaminen ja vesilupapäätökset tulisivat olemaan myös perin pitkiä ja kivuliaita prosesseja, joiden lopputulosta on mahdoton ennustaa.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa, TV2 ti 19.5. klo 21.00

Timo Rautio on toiminut pitkään kehitysvammaisten musiikinohjaajana. Rautio ei ole kovin aktiivinen Euroviisukatsoja, mutta tällä kertaa viisuja on seurattu jännittyneenä. Kun Pertti Kurikan Nimipäivien edustuspaikka varmistui, oltiin Rautioilla innoissaan.

– Kyllä siinä meidän perhe pingahti ilmaan, hetki huudettiin innoissamme, kertoo Rautio.

– Koen sen monenkaltaisena voittona.

Rautio uskoo, että suvaitsevaisuus on lisääntynyt,  ja vammaisten esiinmarssi on alkanut. Hänen mielestään vammaisten paikka on ihmisten keskellä.

– Se tekee meille tosi hyvää. Meissä kaikissa on joku vamma, miettii muusikko Rautio.

Rautio on huomannut mielenkiintoisen asian kansainvälisessä mediassa.

– Isotkin mediat ovat puhuneet suomalaisesta punk-yhtyeestä, ei kehitysvammaisten yhtyeestä.

Ilkeä palaute voi pilata kaiken

Vammaisten bändi ei ole mikä tahansa bändi. Moni asia voi mennä pieleen. Töykeä yleisö on pilannut Raution vetämän Hymyreput-kuoronkin keikan.

– Toivon hartaasti ettei bändi ja tukihenkilöt saa kuulla mitään pahaa, mitä ihmisten suusta saattaa lähteä, miettii Rautio Euroviisuja.

Euroviisukappale Aina mun täytyy -laulun sanoissa on viesti siitä että komennellaan.

– Välillä täytyykin asiat olla näin. Osa pystyy hoitamaan asiansa itsenäisesti, osa tarvitsee tukea arjen asioissa. Kehitysvammaisetkin ovat kaikki yksilöitä, miettii Rautio laulun sanomaa.

– Miksi mun pitää mennä aamulla töihin, miksi pitää tammikuussa elää täällä pimeydessä, riimittelee Rautio omaa versiotaan viisusta.

Noin sata kastunutta Iijoen rantamökkiä päästään tarkastamaan vasta, kun vedet laskevat ja tiet saadaan liikennöitävään kuntoon. Tulvatilanteen ennakoidaan pysyvän vaikeana vielä useita päiviä.

Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala toppuuttelee kiirehtimästä vielä rantamökeille.

– Kannattaisi odottaa, kuinka vesi laskeutuu. Kesäkuun vaihteessa on ehkä hyvä aika käydä katsomassa, millä mallilla paikat ovat.

– Oma vakuutusturva kannattaa tarkistaa. Mikäli tarvitsee vahinkoarviota tai katselmusta, niin on yhteydessä meidän rakennusvalvontaan, Eero Talala neuvoo.

Poikkeuksellisia tulvavahinkoja korvattiin vielä toissa vuonna valtion kassasta. Nyt korvaukset ovat vakuutusyhtiöiden ja vakuutuksenottajien välinen asia.

Vakuutusyhtiöiden korvausehdot vaihtelevat

Vakuutusyhtiöt sisällyttävät tulvavahingot koti- ja kiinteistövakuutuksiin. Niistä ei pääsääntöisesti joudu sopimaan erikseen vakuutusyhtiön kanssa.

– Tulvaturva korvaa poikkeuksellisten tulvien vahinkoja. Kaikkia tulvavahinkoja ei tietenkään korvata, eikä korvattu aiemmassa valtion järjestelmässäkään, toteaa johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta.

Alan nyrkkisääntönä on, että tulva on poikkeuksellinen, kun se esiintyy 50 vuoden välein. Vakuutusyhtiöt laativat kuitenkin korvausperusteet kukin omien riskianalyysiensa pohjalta.

Iijoen kevättulvan poikkeuksellisuus on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä, sillä edellisestä yhtä pahasta tulvasta Iijoella on kulunut vasta 30 vuotta.

Jokivarren asukkaat osaavat varautua tulviin

Vakuutusyhtiöiden kanssa tuskin syntyy ongelmia siitä, onko jokivarren asiakas varautunut tarpeeksi huolella Iijoen poikkeukselliseen tulvaan. Risto Karhunen on pannut merkille, että ihmiset osaavat varautua aiempaa paremmin.

– Jos mökki on alavalla paikalla, onko siinä paljon tehtävissä. Jos siitä tulee korvattava vahinko, mitä emme vielä tiedä, tuskin siinä ihmeellisiä etukäteisvarautumisia pystyy tekemään tai edellyttämään.

Yhteiskunta puolestaan saisi tehdä tulvansuojelun hyväksi enemmän. Esimerkiksi Kittilassä olisi tulvavalleja varten rahoitus valmiina, mutta rakennuspäätökset viipyvät, Risto Karhunen huomauttaa.

– Torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko, Karhunen muistuttaa.

Kuusamon kaupunki on aikeissa viedä kolme vessaa Venäjälle. Kolme biokäymälää on tarkoitus viedä Kuusamon läheisyydessä rajan takana sijaitsevan Sohjanankosken kylän koululle.

Alustavan suunnitelman mukaan Louhen piiriin kuuluvan Sohjanankosken kylän uusien vessojen rakennusmateriaalin hankkii Louhen piiri.

Venäjän Karjalassa sijaitseva Louhi ja Kuusamo ovat olleet virallisia ystävyyskaupunkeja neljännesvuosisadan.

Vessojen on tarkoitus olla käyttökunnossa ensi syyskuun alussa, jolloin Sohjanankoskella alkaa oppilaiden syyslukukausi.

Pohjolan Voiman Vesi Oy yllätti Iijokivarren asukkaat muotoilemalla Kollaja-hankkeen uudelleen ja aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisen vuonna 2006.

Oleellisin muutos oli sijoittaa uusi voimala Kollajan altaasta rakennettavaan kanavaan eikä jokeen. Kollajan altaaseen johdettaisiin vettä ja se palautettaisiin jokeen kanavan ja voimalan kautta uudesta kohdasta.Yhtiö toivoo uuden hallituksen ja eduskunnan päivittävän koskiensuojelulakia siten, että he voisivat toteuttaa suunnitelmansa.

Perustuslakikysymys?

Kollajan altaan rakentaminen olisi vaikeaa, vaikka koskiensuojelulakia ei olisi ollenkaan säädetty, sillä vuoden 1987 jälkeen ympäristölainsäädäntö ja perustuslaki ovat muuttuneet.

Jos uusi hallitus haluaa koskiensuojelulain auki, juuttuu aie perustuslakipohdintoihin. Siinä käytäisiin läpi omaisuuden suoja ja oikeusvarmuuspykälä, kansalaisen on voitava luottaa lakien pysyvyyten ja koskienssuojelusta on korvauksetkin maksettu. Lisäksi arvioitaisiin perustuslakiin tullutta kohtaa ympäristöperusoikeudesta eli vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Olisi yllättävää, jos yksinkertainen enemmistö riittäisi raivaamaan ensimmäisen esteen eli koskiensuojelulain Kollajan tieltä.

Vesilaki turvaa luonnonolosuhteita

Mutta unohdetaan koskiensuojelulaki ja ajatellaan, että se tavalla tai toisella kierretään. Vesistön uudelleenohjaaminen 4 500 hehtaarin tekoaltaaseen, kanavan ja voimalan rakentaminen, vaativat joka tapauksessa vesilain määräämät luvat. Siinä yhteydessä arvioitaisiin sitä, miten hanke huonontaa luonnonolosuhteita ja jos huonontaa, niin huonontaako niin paljon, ettei lupaa voida myöntää.

Viranomaiskäsittelyssä vuonna 2009 Pohjolan Voiman tekemä ympäristövaikutusten arviointi todettiin monelta osin puutteelliseksi. Se, että Pohjolan Voima on itse teettänyt myöhemmin lisäselvityksiä ei tarkoita sitä, että ”vanhasta” YVA:sta olisi saatu kelvollisempi, koska uudet selvitykset eivät ole olleet arvioinnissa mukana. YVA-lain mukaan todennäköisesti vaadittaisiin uusi YVA prosessi.

EU valvoo Naturaa

Kollajan altaan vaikutuspiirissä on myös Natura-alueita. Pudasjärven sisäsvesisuisto on tulvavesien muovaama ja muuttuva luonnonmuodostelma, joka on ainutlaatuinen Euroopassa.

Pohjolan Voima sai viime vuonna haluamansa päätöksen Pohjois-Pohjanmaan  ELY-keskukselta, etteivät Iijoen uudelleenjärjestelyt vaaranna Natura-arvoja. Päätös syntyi ELY-keskuksen johtajan käsityksenä vastoin asiaa valmistelleen luonnonsuojeluasiantuntijan kantaa ja hänen eriävän mielipiteen saattelemana.

Kollaja-hankkeen edetessä nähtäisiin, kuinka luonnonsuojelulain perusteella käsiteltäisiin poikkeamaa Natura-ohjelmasta. Riitaisen Natura- päätöksen sisältö todennäköisesti avattaisiin ja syynääjät tulisivat viime kädessä EU-tasolta, koska  EU valvoo Natura-verkoston toteutumista, eikä Natura-suojelun purkaminen ole pelkkä ilmoitusasia.

Ritari-Ässäkään ei nopeuttaisi

Kollajan altaan rakentaminen ja Iijoen vesien virtaaman muuttaminen 40 kilometrin matkalta ei toteutuisi yhden hallituskauden aikana, vaikka kolmen ässän  hallituksen apuna olisi Ritari Ässä. Lupien, lausuntojen, ja valitusten käsittely vie vuosia.

Myös Pohjolan Voima on varautunut siihen, että aikaa ja  Iijoen vettä virtaa ohijuoksutuksena. Pudasjärvellä järjestettyjen valistusiltojen jälkeen ensimmäinen poliittinen rima ylitettiin hipoen, kun kevään eduskuntavaaliien alla Pudasjärven kaupunginhallituksen Kollajalle kielteinen kanta vaihtui  Kollajalle myönteiseksi valtuustossa yhden äänen enemmistöllä. Kollajasta ei pääteteä Pudasjärvellä, mutta kansanedustajaehdokas Juha Sipilä ilmoitti kampanjansa aikana edistävänsä asiaa, jos paikalliset ovat sitä mieltä.

Pudasjärvellä keskustapuolueen valtuutetut ovat puolesta ja vastaan. Vaalipiiristä pääministeriksi nousevalla Juha Sipilällä on valinnan paikka, lähteekö hän edistämään energiantuotantoa tietäen, että edessä on vuosia Iijoen asukkaita ja omaa kannattajakuntaa jakava riita. Eikä lopputuloskaan ole kirkossa kuulutettu ainakaan isolla kirkolla.

Suomen kannalta kyse on hankkeesta, joka tuottaisi tuontia korvaavaa kotimaista säätövoimaa jonkin verran,  mutta ei mitenkään ratkaisevan paljon.